Bible-Server.org  
 
 
Praise the Lord, all ye nations      
Psalms 117:1       
 
enter keywords   match
 AND find keywords in
with diacritics
Home Page
1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. Kuninkaiden kirja
2. Kuninkaiden kirja
1. Aikakirja 
2. Aikakirja 
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja
Matteuksen
Markuksen
Luukkaan
Johanneksen
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. Kirje korinttilaisille
2. Kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. Kirje tessalonikalaisille
2. Kirje tessalonikalaisille
1. Kirje Timoteukselle
2. Kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys
 
 

 
 
translate into
2. Kuninkaiden kirja Chapter4
 
1 Ja yksi vaimo prophetain poikain emäntiä huusi Elisan tykö ja sanoi:sinun palvelias minun mieheni kuoli:niin sinä tiedät sen, että sinun palvelias pelkäsi Herraa:nyt tuli velkamies, ja tahtoo ottaa kaksi minun poikaani orjaksensa.
 
2 Elisa sanoi hänelle:mitä minun pitää tekemän sinulle? sano minulle, mitä sinun huoneessas on? Hän sanoi:sinun piiallas ei ole muuta mitään kuin yksi öljyastia.
 
3 Hän sanoi:mene ja ano koko kyläkunnaltas astioita, tyhjiä astioita niin monta kuin saat,
 
4 Ja mene sisälle, ja sulje ovi sinun ja sinun poikais perään, ja kaada jokaiseen niihin astioihin:ja koskas olet ne täyttänyt, niin anna ne ottaa pois.
 
5 Hän meni pois hänen tyköänsä, sulki oven jälkeensä ja poikainsa jälkeen. He kantoivat astiat hänen eteensä, ja hän kaasi niihin.
 
6 Ja kuin astiat olivat täytetyt, sanoi hän pojallensa:tuo minulle vielä astia. Hän sanoi hänelle:ei ole täällä enää astiaa; niin öljy seisahti.
 
7 Ja hän tuli ja ilmoitti sen Jumalan miehelle. Hän sanoi:mene ja myy öljy, ja maksa velkamiehes; mutta sinä ja sinun poikas eläkäät jääneestä.
 
8 Ja se tapahtui siihen aikaan, että Elisa meni Sunemiin, ja siellä oli varallinen vaimo, joka vaati häntä syömään tykönänsä. Ja niin usein kuin hän sen kautta vaelsi, poikkesi hän sinne syömään leipää.
 
9 Ja hän sanoi miehellensä:katso, minä ymmärrän tämän Jumalan miehen olevan pyhän, joka tässä meidän kauttamme aina vaeltaa:
 
10 Tehkäämme siis tähän ylistupa, ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, istuin ja kynttiläjalka, että hän sinne menis, kuin hän meidän tykömme tulee.
 
11 Niin tapahtui siihen aikaan, että hän tuli sinne; ja hän meni ylistupaan ja makasi siellä.
 
12 Ja hän sanoi palveliallensa Gehatsille:kutsu Sunemin vaimo tänne. Ja kuin hän oli kutsunut hänen, astui hän hänen eteensä.
 
13 Niin hän sanoi hänelle:sano hänelle:katso, sinä olet tehnyt meille kaiken tämän palveluksen, mitä minun pitää sinulle tekemän? Onko sinulla asiaa kuninkaan taikka sodanpäämiehen tykö? Hän sanoi:minä asun keskellä minun kansaani.
 
14 Hän sanoi hänelle:mitästä siis hänelle pitäis tehtämän? Gehatsi sanoi:ei ole hänellä poikaa, ja hänen miehensä on vanha.
 
15 Hän sanoi:kutsu häntä; ja kuin hän meni häntä kutsumaan, niin hän tuli omissa.
 
16 Ja hän sanoi:tähän määrättyyn aikaan vuoden perästä pitää sinun syleilemän poikaa. Hän sanoi:ei, minun herrani, sinä Jumalan mies, älä vääryttele piikas edessä!
 
17 Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan määrättyyn aikaan vuoden perästä, niinkuin Elisa oli hänelle sanonut.
 
18 Ja kuin lapsi jo isoksi tuli, niin tapahtui, että hän meni ulos isänsä ja elonleikkaajain tykö.
 
19 Ja hän sanoi isällensä:voi-minun päätäni, minun päätäni! Ja hän sanoi palveliallensa:kanna häntä äitinsä tykö!
 
20 Ja hän otti hänen ja vei äitinsä tykö; ja hän istui hänen helmassansa puolipäivään asti, ja kuoli.
 
21 Ja hän nousi ja laski hänen Jumalan miehen vuoteelle, läksi ulos ja sulki oven,
 
22 Ja kutsui miehensä ja sanoi:lähetä minun tyköni yksi palvelioista ja yksi aaseista, sillä minä menen Jumalan miehen tykö ja palajan.
 
23 Ja hän sanoi:miksi sinä hänen tykönsä menet tänäpänä, sillä ei nyt ole uusi kuu taikka sabbati? Hän sanoi:rauha.
 
24 Ja hän satuloitsi aasin ja sanoi palveliallensa:aja vahvasti, älä viivytä ajamasta, muutoin kuin minä sanon sinulle.
 
25 Ja niin hän meni pois ja tuli Jumalan miehen tykö Karmelin vuorelle. Kuin Jumalan mies näki hänen tulevan, sanoi hän palveliallensa Gehatsille:katso, se on Sunemin vaimo.
 
26 Niin juokse nyt häntä vastaan ja sano hänelle:oletkos rauhassa, ja sinun miehes ja sinun poikas? Hän vastasi:rauhassa.
 
27 Mutta kuin hän tuli vuorelle Jumalan miehen tykö, tarttui hän hänen jalkoihinsa. Ja Gehatsi meni sysäämään häntä pois. Mutta Jumalan mies sanoi:anna hänen olla, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on minulta sen salannut ja ei ilmoittanut minulle.
 
28 Hän sanoi:anoinko minä poikaa minun herraltani? Enkö minä sanonut:älä minua petä!
 
29 Ja hän sanoi Gehatsille:vyötä sinun kupees ja ota minun sauvani kätees, ja mene matkaas:jos joku sinun kohtaa, niin älä tervehdi häntä, ja jos joku sinua tervehtii, niin älä vastaa häntä:ja laske minun sauvani pojan kasvoille.
 
30 Mutta pojan äiti sanoi:niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä päästä sinua. Niin hän nousi ja seurasi häntä.
 
31 Mutta Gehatsi meni pois heidän edellänsä, ja laski sauvansa pojan kasvoille, vaan ei ollut ääntä eikä tuntoa. Niin hän palasi ja kohtasi hänen, ilmoitti hänelle ja sanoi:ei poika herännyt.
 
32 Ja kuin Elisa tuli huoneesen, katso, poika makasi kuolleena hänen vuoteellansa.
 
33 Ja hän meni sisälle ja sulki oven molempain perään; ja hän rukoili Herraa,
 
34 Nousi ja laski itsensä lapsen päälle, ja pani suunsa hänen suunsa päälle, ja silmänsä hänen silmäinsä päälle, ja kätensä hänen kättensä päälle, ja niin ojensi itsensä hänen päällensä, että lapsen ruumis tuli lämpimäksi.
 
35 Ja hän nousi jälleen ja kävi kerran sinne ja tänne huoneessa, nousi ja laski itsensä hänen päällensä. Niin poika aivasti seitsemän kertaa, sitte avasi poika silmänsä.
 
36 Ja hän kutsui Gehatsin ja sanoi:kutsu Sunemin vaimo. Ja kuin hän oli hänen kutsunut, tuli hän sisälle hänen tykönsä. Hän sanoi:ota poikas!
 
37 Niin hän tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumarsi itsensä maahan, ja otti poikansa ja meni ulos.
 
38 Ja Elisa palasi Gilgaliin, ja kallis aika oli maalla, ja prophetain pojat olivat hänen edessänsä. Ja hän sanoi palveliallensa:ota suuri pata ja keitä lientä prophetain pojille.
 
39 Niin yksi läksi kedolle hakemaan ruohoja, ja löysi metsäviikunapuun, ja haki siitä kolokinteja vaatteensa täyden. Ja kuin hän tuli, leikkasi hän sen liemipataan; sillä ei he tunteneet sitä.
 
40 Ja kuin he sen antoivat miesten eteen syödä, söivät he liemestä ja huusivat, sanoen:Jumalan mies, kuolema on padassa! Sillä ei he saaneet syödä.
 
41 Ja hän sanoi:tuokaat tänne jauhoja, ja hän heitti pataan ja sanoi:antakaat kansalle syödä, ja ei ollut mitään vahinkoa padassa.
 
42 Ja yksi mies tuli Baalsalisasta ja kantoi Jumalan miehelle uutisleipiä, kaksikymmentä ohraista leipää ja uutisjyviä vaatteissansa. Mutta hän sanoi:anna kansalle, että he söisivät.
 
43 Hänen palveliansa sanoi:mitä minä siitä annan sadalle miehelle? Hän sanoi:anna kansalle syödä; sillä näin sanoo Herra:he syövät ja vielä sittenkin jää.
 
44 Ja hän pani ne heidän eteensä, ja he söivät; ja vielä oli liiaksi Herran sanan jälkeen.
 
 

  [ Prev ] 1 | 2 | 3 | | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | [ Next ]