Bible-Server.org  
 
 
Praise the Lord, all ye nations      
Psalms 117:1       
 
enter keywords   match
 AND find keywords in
with diacritics
Home Page
1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. Kuninkaiden kirja
2. Kuninkaiden kirja
1. Aikakirja 
2. Aikakirja 
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja
Matteuksen
Markuksen
Luukkaan
Johanneksen
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. Kirje korinttilaisille
2. Kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. Kirje tessalonikalaisille
2. Kirje tessalonikalaisille
1. Kirje Timoteukselle
2. Kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys
 
 

 
 
translate into
1. Mooseksen kirja Chapter3
 
1 Ja kärme oli kavalin kaikkia eläimiä maan päällä, jotka Herra Jumala tehnyt oli, ja se sanoi vaimolle:sanoiko Jumala, älkäät syökö kaikkinaisista puista Paradisissa?
 
2 Niin vaimo sanoi kärmeelle:me syömme niiden puiden hedelmistä, jotka ovat Paradisissa;
 
3 Mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä Paradisia, on Jumala sanonut:älkäät syökö siitä, ja älkäät ruvetko siihen, ettette kuolis.
 
4 Niin kärme sanoi vaimolle:ei suinkaan pidä teidän kuolemalla kuoleman.
 
5 Vaan Jumala tietää, että jona päivänä te syötte siitä, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.
 
6 Ja vaimo näki siitä puusta olevan hyvän syödä, ja että se oli ihana nähdä ja suloinen puu antamaan ymmärryksen:ja otti sen hedelmästä ja söi, ja antoi miehellensä siitä, ja hän söi.
 
7 Silloin aukenivat molempain heidän silmänsä, ja äkkäsivät, että he olivat alasti; ja sitoivat yhteen fikunalehtiä, ja tekivät heillensä peitteitä.
 
8 Ja he kuulivat Herran Jumalan äänen, joka käyskenteli Paradisissa, kuin päivä viileäksi tuli. Ja Adam lymyi emäntinensä Herran Jumalan kasvoin edestä puiden sekaan Paradisissa.
 
9 Ja Herra Jumala kutsui Adamin, ja sanoi hänelle:Kussas olet?
 
10 Ja hän sanoi:minä kuulin sinun äänes Paradisissa, ja pelkäsin:sillä minä olen alasti, ja sen tähden minä lymyin.
 
11 Ja hän sanoi:kuka sinulle ilmoitti, ettäs alasti olet? Etkös syönyt siitä puusta, josta minä sinua haastoin syömästä?
 
12 Niin sanoi Adam:vaimo, jonkas annoit minulle, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin.
 
13 Silloin sanoi Herra Jumala vaimolle:miksis sen teit? Ja vaimo sanoi:kärme petti minut, ja minä söin.
 
14 Ja Herra Jumala sanoi kärmeelle:ettäs tämän teit, kirottu ole sinä kaikesta karjasta, ja kaikista eläimistä maalla:sinun pitää käymän vatsallas, ja syömän maata kaiken elinaikas.
 
15 Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän.
 
16 Ja vaimolle sanoi hän:Minä saatan sinulle paljon tuskaa, koskas raskaaksi tulet:sinun pitää synnyttämän lapsia kivulla, ja sinun tahtos pitää miehes alle annettu oleman, ja hänen pitää vallitseman sinua.
 
17 Ja Adamille sanoi hän:ettäs kuulit emäntäs ääntä, ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen:ei sinun pidä siitä syömän:kirottu olkoon maa sinun tähtes; surulla pitää sinun elättämän itses hänestä kaiken elinaikas.
 
18 Orjantappuroita ja ohdakkeita pitää hänen kasvaman, ja sinun pitää maan ruohoja syömän.
 
19 Sinun otsas hiessä pitää sinun syömän leipää, siihen asti kuin sinä maaksi jällensä tulet, ettäs siitä otettu olet:sillä sinä olet maa, ja maaksi pitää sinun jällensä tuleman.
 
20 Ja Adam kutsui emäntänsä nimen Heva, että hän on kaikkein elävitten äiti.
 
21 Ja Herra Jumala teki Adamille ja hänen emännällensä nahoista hameet, ja puetti heidän yllensä.
 
22 Ja Herra Jumala sanoi:katso, Adam on ollut niin kuin yksi meistä, tietäen hyvän ja pahan; mutta nyt ettei hän ojentaisi kättänsä, ja ottaisi myös elämän puusta, söisi ja eläisi ijankaikkisesti:
 
23 Niin Herra Jumala johdatti hänen ulos Edenin Paradisista maata viljelemään, josta hän otettu oli.
 
24 Ja ajoi Adamin ulos, ja pani idän puolelle Edenin Paradisia Kerubimin paljaalla, lyöväisellä miekalla elämän puun tietä vartioitsemaan.
 
 

  [ Prev ] 1 | 2 | | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 | 32 | 33 | 34 | 35 | 36 | 37 | 38 | 39 | 40 | 41 | 42 | 43 | 44 | 45 | 46 | 47 | 48 | 49 | 50 | [ Next ]