|
|
1. Mooseksen kirja Chapter28
1 Niin Isaak kutsui poikansa Jakobin ja siunasi häntä, käski ja sanoi hänelle:älä ota emäntää Kanaanin tyttäristä.
2 Vaan valmista ja mene Mesopotamiaan, Betuelin sinun äitis isän huoneesen:ja ota sinulles sieltä emäntä, Labanin sinun enos tyttäristä.
3 Ja Jumala kaikkivaltias siunatkoon sinua, ja tehköön sinun hedelmälliseksi ja enätköön sinun, ettäs tulisit (suureksi) kansain joukoksi.
4 Antakoon myös sinulle Abrahamin siunauksen, sinulle ja sinun siemenelles sinun kanssas:periäkses sitä maata, jossas muukalainen olet, jonka Jumala Abrahamille antanut on.
5 Niin lähetti Isaak Jakobin tyköänsä menemään Mesopotamiaan, Labanin, Betuelin Syrialaisen pojan tykö, Rebekan, Jakobin ja Esaun äidin, veljen.
6 Koska Esau näki, että Isaak oli siunannut Jakobin, ja lähettänyt hänen Mesopotamiaan ottamaan sieltä itsellensä emäntää:ja että hän, sittekuin hän hänen siunannut oli, käski häntä ja sanoi:ei sinun pidä ottaman emäntää Kanaanin tyttäristä.
7 Ja että Jakob oli isällensä ja äidillensä kuuliainen; ja meni Mesopotamiaan.
8 Esau näki myös, ettei Isaak hänen isänsä voinut nähdä Kanaanin tyttäriä;
9 Meni Esau Ismaelin tykö:ja otti Mahalatin Ismaelin Abrahamin pojan tyttären, Nabojotin sisaren, emännäksensä, paitsi entisiä.
10 Niin Jakob läksi BerSabasta:ja meni Haraniin.
11 Ja joutui yhteen paikkaan, ja oli siinä yötä:sillä aurinko oli laskenut, ja otti kiven siitä paikasta, ja pani päänsä alaiseksi, ja makasi siinä paikassa.
12 Ja näki unta, ja katso, tikapuut seisoivat maan päällä, joiden pää ulottui taivaasen:ja katso, Jumalan enkelit kävivät ylös ja alas niitä myöten.
13 Ja katso, Herra seisoi niiden päällä, ja sanoi:Minä olen Herra, Abrahamin sinun isäs Jumala, ja Isaakin Jumala:tämän maan, jonka päällä sinä makaat, annan minä sinulle ja sinun siemenelles.
14 Ja sinun siemenes pitää oleman niinkuin maan tomu, ja sinun pitää leviämän länteen ja itään, pohjaan ja etelään päin. Ja sinussa pitää kaikki sukukunnat maan päällä siunatuksi tuleman, ja sinun siemenessäs.
15 Ja katso, minä olen sinun kanssas, ja varjelen sinua, kuhunkas ikänänsä joudut, ja saatan sinun jällensä tälle maalle:sillä en minä hylkää sinua siihenasti, että minä kaikki teen, mitä minä sinulle puhunut olen.
16 Koska Jakob heräsi unestansa, niin hän sanoi:totisesti on Herra tässä paikassa:ja en minä sitä tietänyt.
17 Niin hän pelkäsi, ja sanoi:kuinka peljättävä on tämä paikka! ei tässä muu ole kuin Jumalan huone ja taivaan ovi.
18 Ja Jakob nousi varhain aamulla, ja otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä alaiseksi, ja pani sen pystyälle muistopatsaaksi:ja vuodatti öljyä sen päälle.
19 Kutsui siis sen paikan BetEl; vaan muinaisiin aikoin se kutsuttiin Luts.
20 Niin Jakob teki lupauksen, sanoen:jos Jumala on minun kanssani, ja varjelee minua tällä tiellä, jota minä vaellan, antaa myös minulle leipää syödäkseni, ja vaatetta verhokseni:
21 Ja tulen takaperin rauhassa kotia isäni tykö:ja Herra on minun Jumalani.
22 Niin tämä kivi, jonka minä panin pystyälle muistopaatsaaksi, pitää oleman Jumalan huone:ja kaikista, jotkas minulle annat, annan minä tosin sinulle kymmenykset.
|
|