|
|
2. Mooseksen kirja Chapter20
1 Ja Jumala puhui kaikki nämät sanat, sanoen:
2 (1) Minä (olen) Herra sinun Jumalas; joka sinun Egyptin maalta orjuuden huoneesta ulos vienyt olen.
3 Ei sinun pidä muita jumalia pitämän minun edessäni.
4 Ei sinun pidä tekemän sinulles kuvaa eikä jonkun muotoa, niiden jotka ylhäällä taivaassa ovat, eli niiden, jotka alhaalla ovat maan päällä, eikä niiden, jotka vesissä maan alla ovat.
5 Ei sinun pidä kumartaman niitä, eikä myös palveleman niitä:Sillä minä, Herra sinun Jumalas, olen kiivas Jumala, joka etsiskelen isäin pahat teot lasten päälle, kolmanteen ja neljänteen polveen, jotka minua vihaavat;
6 Ja teen laupiuden monelle tuhannelle, jotka minua rakastavat, ja pitävät minun käskyni.
7 (2) Ei sinun pidä turhaan lausuman sinun Herras Jumalas nimeä; sillä ei Herra pidä sitä rankaisemata, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
8 (3) Muista sabbatin päivää, ettäs sen pyhittäisit.
9 Kuusi päivää pitää sinun työtä tekemän ja kaikki askarees toimittaman.
10 Mutta seitsemäntenä päivänä on Herra sinun Jumalas sabbati:silloin ei sinun pidä yhtään työtä tekemän, eikä sinun, eikä sinun poikas, eikä sinun tyttäres, eikä sinun palvelias, eikä sinun piikas, eikä sinun juhtas, eikä sinun muukalaises, joka sinun portissas on.
11 Sillä kuutena päivänä on Herra, taivaan ja maan ja meren tehnyt, ja kaikki mitä niissä ovat, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä. Sentähden siunasi Herra sabbatin päivän, ja pyhitti sen.
12 (4) Sinun pitää kunnioittaman isääs ja äitiäs, ettäs kauvan eläisit maan päällä, jonka Herra sinun Jumalas antaa sinulle.
13 (5) Ei sinun pidä tappaman.
14 (6) Ei sinun pidä huorin tekemän.
15 (7) Ei sinun pidä varastaman.
16 (8) Ei sinun pidä väärää todistusta sanoman sinun lähimmäistäs vastaan.
17 (9) Ei sinun pidä pyytämän sinun lähimmäises huonetta. (10) Ei sinun pidä himoitseman sinun lähimmäises emäntää, eikä hänen palveliaansa, eikä piikaansa, eikä hänen härkäänsä, eikä mitään mikä sinun lähimmäises on.
18 Ja kaikki kansa näki pitkäisen jylinän, ja tulen leimaukset, ja basunan helinän, ja vuoren suitsevan:ja koska he sen näkivät, niin he pakenivat ja seisahtuivat taamma.
19 Niin he sanoivat Mosekselle:puhu sinä meidän kanssamme, ja me kuulemme:ja älkään Jumala meidän kanssamme puhuko, ettemme kuolisi.
20 Ja Moses sanoi kansalle:älkäät peljätkö; sillä Jumala on tullut teitä koettelemaan, ja että hänen pelkonsa olis teidän edessänne, ettette syntiä tekisi.
21 Ja kansa seisahtui taamma; mutta Moses meni sen pimeyden tykö, jossa Jumala oli.
22 Ja Herra sanoi Mosekselle:niin sinun pitää Israelin lapsille sanoman:te olette nähneet, että minä olen taivaasta teidän kanssanne puhunut.
23 Ei teidän pidä tekemän epäjumalia minun sivuuni:hopiaisia jumalia, ja kultaisia jumalia ei teidän pidä teillenne tekemän.
24 Tee alttari maasta minulle, jonka päälle sinun pitää polttouhris ja kiitosuhris, sinun lampaas ja karjas uhraaman:mihinkä paikkaan ikänänsä minä säädän minun nimeni muiston, sinne minä tulen sinun tykös, ja siunaan sinua.
25 Ja jos sinä teet minulle kivisen alttarin, niin älä tee sitä vuoltuista kivistä:jos sinä siihen veitses satutat, niin sinä sen saastutat.
26 Ei myös sinun pidä astumilla minun alttarilleni astuman, ettei sinun häpiäs sen päällä paljastettaisi.
|
|